---

---

HALLITUS

§ 168

21.09.2009

LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN TAMMISAAREN SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTELYT

613/06/05/03/2009

HALL § 168

HUS:n perustamisesta lähtien synnytystoiminnan keskittämistä suuriin synnytyssairaaloihin on selvitetty eri kannoilta. Synnytysyksiköiden koon suurentaminen on kansainvälinen trendi ja Suomessa on 2000-luvulla suljettu 8 synnytysyksikköä. Nopeasti vaikeutunut HUS -kuntayhtymän jäsenkuntien taloustilanne pakottaa etsimään sellaisia rakenteellisia hoitojärjestelmien muutoksia, joilla potilasturvallisuuden vaarantumatta ydintehtävään keskittyen voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Suomessa jo tapahtuneen sairaaloiden keskittymiskehityksen perusteella voidaan todeta, että synnytystoiminnan keskittäminen suurempiin yksiköihin täyttää nämä erikoissairaanhoidon kehittämisehdot; tehokkuuden yhdistettynä turvallisuuteen.

Heikentyneen taloustilanteen vakavuutta erityisesti Länsi-Uudellamaalla kuvaavat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa ”Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2003 – 2007” esille tulevat seikat ( ja http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/Tr13_09.pdf):

”Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö vuonna 2007 oli runsainta Länsi-Uudenmaan väestöllä (18 % yli maan keskitason). Ikä- ja sukupuolivakioitu kirurgian erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli Länsi-Uudenmaan väestöllä toiseksi runsainta (20 % yli maan keskitason).

Naistentautien ja synnytysten erikoisalojen ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttöä ja kustannuksia tarkastellessa THL:n raportissa todettiin, että näitä palveluja käytti koko maahan verrattuna eniten Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden väestö. Näiden alueiden palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset olivat myös muuta maata korkeammat. Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden käyttämät palvelut oli tuotettu muuta maata tehokkaammin, joten kustannusten poikkeamat selittyvät muuta maata runsaammasta palvelujen käytöstä.

Sen sijaan Länsi-Uudenmaan naistentautien ja synnytysten muuta maata korkeammat kustannukset selittyivät paitsi runsaasta palvelujen käytöstä myös korkeista tuotantokustannuksista. Kun naistentautien ja synnytysten ikävakioituja kustannuksia vuonna 2007 asukasta kohden kuvattiin väestön keskiarvon kohdalla indeksillä 100, oli Länsi-Uudenmaan indeksiluku 159.

Synnytystoiminnan rationoinnin selvittämiseksi johtajaylilääkäri asetti 11.5.2009, §33 (sekä asettamispäätös että raportti liitteenä 1) työryhmän (”julkisuudessa synnytystyöryhmäksi kutsuttu”). Työryhmän tehtäväksi oli rajattu selvittää mitä resurssivaikutuksia olisi Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoiminnan lakkauttamisella.

Työryhmän esittämät johtopäätökset olivat seuraavat

1.
Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoiminta aiheuttaa HUS:lle noin 1,9 milj. euron henkilöstö-, lääkärien päivystys- ja tilakustannukset.

2.
Länsi-Uudenmaan sairaalan hoitamat synnytykset on mahdollista hoitaa HUS:n muiden synnytyssairaaloiden toimesta ilman tilainvestointeja taikka lisähenkilöstöä.

3.
Toimintamuodot ovat varsin yhteneväiset kaikissa HUS:n synnytyssairaaloissa.

4.
Synnytysikäisten naisten määrä lisääntyy kaikilla HUS:n sairaanhoitoalueilla Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta lukuun ottamatta, missä synnytysikäisten naisten määrä väestöennusteiden perusteella jopa vähenee.

5.
Kuntayhtymän ulkopuolisten synnyttäjien (30-40 vuodessa) hankkiminen Länsi-Uudenmaan sairaalaan ei ole perusteltua.

6.
Kaikkien HUS:n synnytyssairaaloiden potilasturvallisuus on hyvä (perinataalimortaliteetti on hyvin pieni). Jorvin sairaalan ja Kätilöopiston sairaalan perinataalimortaliteetti on kuitenkin erittäin pieni ja on mahdollista, että kaikkien HUS-sairaanhoitopiirin normaalisynnytysten keskittäminen näihin sairaaloihin voisi edelleen parantaa potilasturvallisuutta.

7.
Vastasyntyneen elvytystä koskevan Käypä hoito –suosituksen mukaan synnytyssairaalassa tulee olla asianmukaiset synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäripalvelut sekä virka- että päivystysaikana. Tämä sisältää ympärivuorokautisen valmiuden hätäsektioon ja vastasyntyneen elvytykseen, asianmukaiset elvytystilat, -välineet ja suunnitelman sekä säännöllisen elvytyskoulutuksen.

8.
Ruotsinkieliset palvelut on vuoden 2008 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan hoidettu hyvin tällä hetkellä vain Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla.

9.
Synnytystoiminta ja lastentautien päivystys ovat Länsi-Uudenmaan sairaalassa yhteydessä toisiinsa.

10.
Päivystyksen toimintavarmuus paranee synnytyksiä keskittämällä. 

Työryhmä arvioi, että synnytysten siirtyminen ei aiheuta suoria menolisäyksiä vastaanottavissa sairaaloissa ennen kaikkea siksi, että kaikissa HUS:n synnytyssairaaloissa arvioitiin olevan yhteensä 1900 synnytyspaikan lisäysmahdollisuus ilman rakennusinvestointeja.

Ottamatta tässä vaiheessa yksityiskohtaisesti kantaa työryhmän esittämiin johtopäätöksiin, on kuitenkin todettava, että kokoonpano ei sisältänyt asiantuntijuutta arvioimaan vastasyntyneiden hoidon turvallisuuden erojen merkitystä eikä tällaista tehtävää oltu asetettu ko. työryhmälle. Synnytyssairaaloiden perinataalikuolleisuuden merkittävien ja todellisten erojen merkityksestä on asiantuntijakannanotto jäljempänä ja liitteissä.

Synnytystyöryhmän lisäksi johtajaylilääkäri asetti 11.5.2009, §34, Lohjan ja Tammisaaren sairaaloiden elektiivisen kirurgian ja päivystyskirurgian yhteistyön tiivistämistä ja koordinoimista pohtivan työryhmän (sekä asettamispäätös että raportti liitteenä 2). Työryhmäraportista käy ilmi, että Tammisaaren sairaalassa on ylikapasiteettia. THL:n tulokset kirurgian kalleudesta käyvät hyvin yksiin raportin kanssa ylikapasiteetista.

HYKS naisten ja lastentautien tulosyksikön johtaja, johtava ylilääkäri Jari Petäjä on luovuttanut 10.9.2009 johtajaylilääkärille seikkaperäisen selvityksen synnytystoimintojen järjestelytarpeesta vuosina 2009-2015 sekä lisäksi kannanoton synnytystoiminnan turvallisesta järjestelystä. Petäjän selvityksen liitteenä on HYKS:n vastuullisten neonatologian erikoislääkäreiden lausunto Tammisaaren sairaalan neonatologiseen toimintaan (liite 3).

Yhteenvetona Petäjän selonteko toteaa, että HUS:n pienten synnytyssairaaloiden toimintaan liittyy todettua, synnytysraportissakin esille tuotua vaaraa vastasyntyneelle.

Erikoissairaanhoitolain 33§:n mukaan potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta päättää johtavan lääkärin antamien yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu sairaanhoitopiirin lääkäri. HUS:ssa lain tarkoittama johtava lääkäri on johtajaylilääkäri. Tehdyt selvitykset neonataalikuolleisuuden todellisista eroista ja synnytysyksiköiden päivystysvalmiuksista ovat osoittaneet, että päivystystoiminta kotipäivystyksenä ei täytä niitä kriteereitä, joita käypä hoito –suositus tai Valviran tulkinnat edellyttävät turvalliselta synnytystoiminnalta. Riippumatta siitä, jatkuuko synnytystoiminta kaikissa HUS:n sairaaloissa tai lopetetaanko se jostain sairaalasta, johtajaylilääkäri joutuu harkitsemaan päivystysjärjestelmien ohjeistamista sen kaltaisiksi, että hätäkeisarileikkausvalmius perustuu sairaalassa ympärivuorokautisesti tapahtuvaan päivystykseen.

Hallituksen esittelijä toteaa, että harkittaessa ratkaisua Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoiminnasta, nousevat olennaisina kriteereinä esille sekä taloudelliset että vastasyntyneiden turvallisuuteen liittyvät perusteet. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että antaessaan lausuntoa sairaanhoitoalueiden lautakunnat kiinnittäisivät erityistä huomiota taloudellisiin ja vastasyntyneiden turvallisuuteen liittyviin perusteisiin.

Hallituksen päätöksentekoa varten pyydetään lausunnot Länsi-Uudenmaan, Lohjan ja HYKS sairaanhoitoalueiden lautakunnilta sekä HUS:n henkilöstötoimikunnalta. On myös huolehdittava siitä, että asia on käsitelty myös Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnassa ennen kuin hallitus päättää asiasta. Tarkoituksena on, että hallitus voisi päättää asiasta 12.10.2009 kokouksessaan.

 

Päätösesitys

Hallitus päättää

1. merkitä tiedoksi liitteinä 1 ja 2 olevat raportit ja liitteenä 3 olevan selvityksen

2. pyytää lausunnot 1 kohdan asiakirjoista Länsi-Uudenmaan, Lohjan ja HYKS sairaanhoitoalueiden lautakunnilta, vähemmistökieliseltä lautakunnalta, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvilta kunnilta ja henkilöstötoimikunnalta siten, että hallitus voi päättää asiasta 12.10.2009 kokouksessaan.

3. tarkistaa tämän asian heti kokouksessa.

 

Päätös
Esitys hyväksyttiin.

Lisätietoja
Kari Nenonen, puh. 471 71200, Juha Tuominen, puh. 471 78450

  

---

---