---

HALLITUS

§ 73

15.05.2006

POTILASHOIDON JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SIIRTYMINEN SÄHKÖISEN POTILASKERTOMUKSEN KÄYTTÖÖN VUOSINA 2006-2009

316/50/2003

HALL § 73

 

HUS:n potilashoidon järjestelmät

Potilashoidon ydinjärjestelmien uusiminen ja potilaskertomusjärjestelmän käyttöönotto aloitettiin HUS:ssa vuonna 2003. Järjestelmien uusiminen perustui toisaalta HUS:n valmistelutoimikunnan suosituksiin yhdistää ja yhtenäistää 18 erillistä, elinkaarensa päässä olevaa potilashallinnon järjestelmää, sekä toisaalta vuonna 2001 alkaneen kansallisen terveysprojektin vaatimukseen sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotosta.

HUS:n potilashoidon järjestelmät koostuvat lukuisista erillisistä järjestelmätuotteista, jotka on kytketty toisiinsa niin, että ne tukevat hoitoprosessien tiedonhallintaa ja niin, että syntyvä kertomustieto (potilasasiakirjat) tuotetaan sisällöltään yhtenäisinä, yhteisesti sovittujen kansallisten periaatteiden ja standardien mukaisesti. Periaatteena on, että tiedot kirjataan vain kerran ja että alkuperäiset potilasasiakirjat säilytetään potilaskertomusjärjestelmän tietovarastossa tai tulevaisuudessa sähköisinä kansallisessa arkistossa.

Potilashoidon järjestelmät voidaan luokitella ydinjärjestelmiin, kliinisiin osastojärjestelmiin, kliinisen toiminnan raportointi- ja laadunseurantajärjestelmiin, laboratoriojärjestelmiin (sisältää biosignaaliarkistot), kuvantamisen järjestelmiin (sisältää kuva-arkistot) sekä alueellisiin tietojärjestelmäpalveluihin.

Ydinjärjestelmät koostuvat yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja Medici Data Oy:n kanssa yhteistyössä kehittämistä MD-OBERON- ja ASLA-järjestelmistä, joiden avulla hoidetaan lähetteiden käsittely, ajanvaraukset, jonojen hallinta, vuodeosasto- ja poliklinikkatietojen kirjaukset, potilaslaskutus, tilaukset apteekkiin ja materiaalikeskukseen sekä MD-MIRANDA potilaskertomusjärjestelmästä. Ydinjärjestelmiin sisältyy lisäksi käyttöoikeuksien hallinta MD-UMBRIEL, lokitietojen käsittely, koodistojen ja taustarekisterien hallinta sekä liittymiä HUS:n sisäisiin järjestelmiin, kansallisiin palveluihin sekä liittymiä muiden terveydenhuollon organisaatioiden järjestelmiin, MD-ARIEL. HUS:ssa on käynnissä käyttöönottohanke nimeltä ESPA, joka toteuttaa edellä mainittujen ydinjärjestelmien käyttöönotot.

Ydinjärjestelmiin luetaan lisäksi GE Healthcaren toimittama leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä OPERA, joka on valittu leikkausosastojen johtamisen järjestelmäksi. OPERA käyttöönotto seuraa ydinjärjestelmien käyttöönottoja erillisenä hankkeena.

 

Kliiniset osastojärjestelmät

Erillisten kliinisten osastojärjestelmien hankinta on perusteltua silloin, kun osaston ja tietyn potilasryhmän hoidosta syntyy runsaasti tutkimus-, valvonta- tai hoitolaitteilla tuotettua potilaskertomustietoa, jota joudutaan tiivistämään arkistoitavaksi potilaskertomustiedoksi. Erillisiä osastojärjestelmiä on käytössä teho- ja anestesiaosastoilla (PICIS CareSuite), synnytysosastoilla (OBSTETRIX) sekä gastro-enterologian yksiköiden ja leikkausosastojen kuva- ja lausunto-ohjelmisto (ENDOBASE). Lisäksi käyttöönottovaiheessa ovat sekä ensihoidon järjestelmä että elinsiirtopotilaiden tiedonhallintaan kehitetty elinsiirtorekisteri.

Kliinisen toiminnan raportointi- ja laadunseurantajärjestelmät

Tällä hetkellä HUS:ssa on käytössä kymmeniä erillisiä potilasryhmäkohtaisia laadunseurantajärjestelmiä, joiden tiedon keruu ja tallennus on järjestetty erillisenä työnä. Keskitetty MD-MIRANDAn potilaskertomustietovarasto, joka sisältää kansallisten standardien mukaista rakenteista luokiteltua tietoa, mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että kertomustietoja voidaan käyttää aiempaa joustavammin laadunseurantaan. Tällöin voidaan luopua erillisistä tiedonkeruusta laadunseurantarekistereihin.

 

Laboratoriojärjestelmät ja biosignaaliarkistot

HUSLAB liikelaitoksella on omia tuotannonohjausjärjestelmiä (mm. MULTILAB, QPATI), jotka ottavat vastaan tutkimuspyyntöjä ja tuottavat tutkimustuloksia potilaskertomukseen. HUSLAB:n toimesta on käynnistynyt biosignaaliarkistojärjestelmän hankinta.

Kuvantamisen järjestelmät ja kuva-arkistot

Kuvantamisyksikön tuotannonohjausjärjestelmän (COMMIT RIS) kautta tuotetaan HUS:n potilaiden tutkimuspyynnöt ja lausunnot sähköiseen potilaskertomukseen. RIS ohjaa myös kuvien arkistointia PACS-järjestelmään.

Alueelliset tietojärjestelmäpalvelut

HUS:n alueella on käytössä Navitas-aluetietojärjestelmä, jonka palvelujen kautta saadaan potilaskertomustiedot, röntgenkuvat sekä palvelutapahtumaluettelot HUS:n potilaskertomuksesta, MUSTI- ja MD-OBERON- järjestelmistä sekä 17 kunnan perusterveydenhuollon järjestelmistä hoitoyksiköiden käyttöön potilaan suostumuksen mukaisesti.

 

Sähköisen potilaskertomuksen hyödyt

Yhteinen ja sisällöllisesti yhtenäinen potilashallinnon ydinjärjestelmä ja sähköinen potilaskertomus ovat terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksessa välttämättömiä. Toiminnan muutokset edellyttävät johtamista reaaliaikaisella tiedolla. HUS:n sisäinen joustava ja tehokas potilaspalvelu onnistuu parhaiten yhteisten ja yhtenäisten järjestelmien avulla. Verkostoinut toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä perustuu sähköiseen asiointiin, jossa potilas on myös osallisena. Järjestelmien yhtenäistäminen ja siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen luovat myös uusia edellytyksiä ja mahdollisuuksia toimintojen uudelleen järjestelyille ja potilaspalvelun parantamiselle sekä toiminnan tehostamiselle.

HUS:n potilasjärjestelmähankkeiden visiona on luoda tilanne, jossa potilaiden hoitotiedot ovat ajantasaisina käytettävissä kaikissa HUS:n yksiköissä, joissa potilas kulloinkin asioi. Hankkeissa luodaan edellytykset hoitotietojen käytölle potilaan tahdon mukaisesti myös HUS:n ulkopuolisissa organisaatioissa aluetietojärjestelmän välityksellä. Sähköinen asiointi ja tiedonvälitys perusterveydenhuollon, vakuutusyhtiöiden, Kelan ja apteekkien kanssa tullaan toteuttamaan kansallisesti yhtenäisellä tavalla. Järjestelmien korkea käytettävyys, 24*7 taataan käyttöpalvelujen ja käytön tuen järjestelyillä. Tavoitteena on myös, että potilaat osallistuvat entistä aktiivisemmin hoitoonsa tuottamalla ja vastaanottamalla tietoa omasta terveydentilastaan sähköisiä kommunikaatiovälineitä käyttäen.

 

ESPA-hankkeen taustaa

Hyksin hallitus hyväksyi 30.11.1998 yliopistosairaaloiden ja Medici Data Oy:n välisen PT-yhteistyösopimuksen potilastietojärjestelmien kehittämisestä vuosina 1998-2002 sekä Hyksin osallistumisesta hankkeen toteuttamista varten käynnistettyyn projektiin. HUS:n järjestelytoimikunta hyväksyi 30.9.1999 sopimuksen perustana olevan kehittämissuunnitelman vuosille 1998-2002.

HUS:n hallitus hyväksyi MD-OBERON potilashallinnon ydinjärjestelmän käyttöönottosuunnitelman jatkovalmisteluun 20.5.2002. Hallitus päätti 15.9.2003 valita HUS:n potilaskertomusjärjestelmäksi Medici Data Oy:n MD-MIRANDA-ohjelmiston sekä käynnistää järjestelmän käyttöönottoprojektin. Hallitus päätti 13.10.2003 MD-OBERON- potilastietojärjestelmien asennus-, laite-, hallinta ja valvontapalvelujen hankinnasta. Toimitusjohtaja asetti ESPA-hankkeen 12.11.2003 MD-OBERON- sekä potilaskertomuksen, MD-MIRANDA–järjestelmien käyttöönottoa varten vuosille 2003-2005.

ESPA-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena vuoden 2005 loppuun mennessä HUS:ssa on otettu sähköinen lähete- ja hoitopalautejärjestelmä käyttöön kaikissa yksiköissä Länsi-Uudenmaan, Peijaksen ja Kellokosken sairaaloita lukuun ottamatta. MD-MIRANDAan viedään kaikki lääkäreiden sanelut em. sairaaloita lukuun ottamatta. MD-OBERON- ja siihen liittyvä asiakaslaskutus ASLA tarvittavine liittymineen on otettu käyttöön Hyvinkään sairaalassa, Iho- ja allergiasairaalassa sekä Kirurgisessa sairaalassa.

 

Medici Data on kehittänyt ydinjärjestelmiä (MD-OBERON, ASLA, MD-UMBRIEL, MD-ARIEL) erillisinä kehittämisprojekteina vuoden 2004 loppuun saakka. Vuodesta 2005 alkaen on kehittämisen rahoitusmallia haluttu muuttaa. Tavoitteena on, että järjestelmätuotteita kehitetään Medici Data Oy:n tuotestrategialinjausten mukaisesti 1-2 kertaa vuodessa julkistettaviin uusiin versioihin. Joulukuussa 2005 julkistettiin ensimmäinen, edellä mainitut ohjelmistot sisältävä yhdistetty MD-URANUS versio 1.0.

 

ESPA-hankesuunnitelma vuosille 2006-2009

ESPA -ohjausryhmän toimesta on valmisteltu hankesuunnitelma vuosille 2006-2009 (liite 1). Hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2009 kaikilla HUS:n potilaita hoitavilla yksiköillä on käytössä HUS-tason yhteiset ja yhtenäiset potilashoidon järjestelmät, joiden sisältö ja rakenne ovat kansallisten määritysten mukaisia. Uusien järjestelmien käyttöönotoilla on mahdollista saavuttaa seuraavia hyötyjä:

• Oikeudenmukainen ja tasapuolinen potilaiden kohtelu hoitoon pääsyssä voidaan toteuttaa entistä paremmin; mahdollisuus käyttää hyväksi kaikkia HUS:n resursseja ja hoitopaikkoja.

• Turhia tutkimuksia vältetään, kun tiedot ovat ajantasaisesti saatavilla

• Potilaspalvelu hoidetaan entistä joustavammin ja tehokkaammin mm. puhelinkontakteissa, potilaskertomusta ei tarvitse tilata arkistosta; asia voidaan hoitaa kerralla ja ylimääräiset puhelinkontaktit vähenevät

• Diagnostiset tutkimukset, kuten kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset, voidaan tehdä lähellä potilaan työ- tai kotiympäristöä, vaikka varsinainen hoito on toisessa yksikössä.

• Tietojen keruuta ja tallennusta mm. esitietojen ja potilaan toimintakykyä koskevien tietojen osalta voidaan tehostaa; potilaat osallistuvat entistä aktiivisemmin terveyttään koskevien tietojen tuottamiseen ja hoitoonsa

• Potilaan hoito tehostuu ja perinteisten käyntien määrä vähenee

• Tiedon ja hoidon laatu paranevat ja hoitovirheiden mahdollisuus vähenee

• Johdon raportointia ja sen myötä toiminnan ohjausta voidaan uudistaa ja tehostaa ajantasaisen tiedon avulla

• Tekstinkäsittelypalveluja voidaan tuottaa paikasta riippumattomasti digisanelua käyttäen

• Taloushallintopalveluja ja potilaan laskutusta voidaan keskittää

• Yhtenäiset potilashoidon järjestelmät helpottavat henkilökunnan koulutusta ja potilastietojärjestelmien käyttöä sekä omalta osaltaan takaavat tiedon entistä paremman laadun

 

• Järjestelmien käyttäjien tukea voidaan tehostaa keskittämällä sovellusten tukipalveluja.

Hyödyt saavutetaan pitkällä aikavälillä ja niiden toteutuminen edellyttää aktiivista muutoksen johtamista.

ESPA-hanke toteutetaan keskitetysti ohjattuina, tuotteistettuina projekteina, joiden keskeisenä tehtävänä on uusien järjestelmien ja uuden tiedonhallintatavan kouluttaminen ammattilaisille. Hankesuunnitelmassa esitetyt projektiaikataulut, henkilöresursointi ja etenemismalli on suunniteltu hankkeen ensimmäisen vaiheen projekteissa saatujen kokemusten perusteella, HUS:n organisaatiomuutokset huomioiden, sekä Medici Data Oy:n ohjelmistotuotteiden käyttöönottovalmiuksien mukaan. Perusaikataulu on tehty MD-OBERONin ja ASLAn käyttöönotoille, MD-MIRANDAn käytön levittäminen koskemaan päivittäismerkintöjä ja lääkehoidon kirjaamista ajoitetaan alkavaksi noin ½ vuotta potilashallinnon järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

 

ESPA-hankkeen kustannukset

ESPA-hankkeen kustannukset muodostuvat investoinneista, tietohallinnon ja sairaanhoitoalueiden henkilökustannuksista sekä käyttömenoista.

Järjestelmien kehittämiseen ja ESPA-käyttöönottoihin liittyneet investoinnit ovat olleet vuosina 2000-2005 yhteensä 9,4 milj euroa. Vuosien 2006-2008 investoinnit ovat suunnitelman mukaan 6,3 milj. euroa, yhteensä 15,7 milj. euroa.

Käyttöönoton henkilöstökustannukset ovat olleet vuosina 2004-2005 kirjanpidon mukaan yhteensä 0,68 milj euroa. Vuosien 2006-2009 henkilökustannukset on arvioitu olevan yhteensä noin 8 milj. euroa.

Järjestelmän käyttömenot ovat olleet vuosina 2004-2005 2 milj. euroa. Potilashoidon järjestelmien häiriötön käyttö on toiminnan kannalta ehdotonta. Korkean käytettävyyden, vikasietoisuuden ja keskitetyn käytön tuen kustannukset tulevat nousemaan järjestelmien käyttäjäkunnan lisääntyessä ja käytön laajentuessa. Arvion mukaan järjestelmien käytön kustannukset vuosina 2006-2009 ovat yhteensä noin 12,6 milj. euroa.

ESPA-hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2000-2009 ovat arviolta yhteensä noin 40 milj. euroa.

Käyttöönotto merkitsee pysyvää ulkoisten käyttökulujen nousua, joka sisällytetään tietohallinnon veloituksiin kliinisiltä tulosalueilta. Sisäisiin veloituksiin sisällytetään myös edellä mainitut investoinnit 7-vuoden poistoajalla laskettuina poistoina. Tietohallinto arvioi ulkoisten käyttökulujen ja poistojen kasvavan vuonna 2007 yhteensä 6,8 milj. euroa ja ao. kulujen arvioidaan kasvavan vuoteen 2009 mennessä yhteensä 14,0 milj. euroa verrattuna vuoteen 2006. Arvio sisältää myös käytön edellyttämät käyttöpalvelu- ja tukikulut.

HUS on saanut ESPA-hankkeeseen STM:n hankeavustusta vuosien 2004-2005 käyttöönottoihin yhteensä 1,26 milj. euroa (enintään 50% kustannuksista), sekä vuosien 2005-2007 käyttöönottoihin 1,25 milj. euroa , (enintään 11% kustannuksista). Ensimmäisen vaiheen avustus on otettu huomioon projektikirjanpidossa.

 

Uusien MD-URANUSversioiden hankinnat

Medici Data Oy on tehnyt tarjoukset kaikille yliopistollisille sairaanhoitopiireille MD-URANUS versiosta 1.0 ja MD-URANUS versiosta 2006.1 (julkistetaan kesäkuussa 2006). Versioiden kustannukset HUS:lle ovat tarjouksen mukaan 298 807 euroa ja 384 693 euroa, yhteensä 677 500 euroa (alv 0%)

 

Uudet versiot sisältävät käyttäjien määrittelemiä käytettävyyteen ja toiminnallisuuteen liittyviä muutoksia sekä kansallisen terveysprojektin määrittelyjen mukaisia piirteitä. HUS on priorisoinut MD-MIRANDAN kehittämisen kohteiksi em. versioihin rakenteiset lomakkeet, tietosuojan ja lääkehoidon kirjaamisosion.

Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat saaneet STM:n avustusta yhteensä 700 000 euroa (enintään 32% kokonaiskustannuksista) vuosille 2005-2006 ydinjärjestelmien kehittämiseen kansallisten määritysten mukaisiksi. Kehittämisprojektista on tehty projektisopimus eri osapuolten kesken. Käytännössä em. MD-URANUS versioiden kustannuksista hyvitetään HUS:lle 216 800 euroa. Ajalle 4/ 2006 -12/ 2007 on myönnetty vastaava hankeavustus, yhteensä 1 milj. euroa, joka voi olla enintään 50% kehittämiskustannuksista.

 

Päätösesitys:
Hallitus päättää

1. merkitä ESPA-hanketta koskeva nykytilanteen selvityksen tiedoksi.

2. hyväksyä liitteen 1 mukaisen ESPA-hankesuunnitelman vuosille 2006-2009 ja sen aiheuttamat pysyvät käyttökulujen ja poistojen lisäykset.

3. hankkia Medici Data Oy:n tarjouksen mukaisesti MD-URANUS versiot 1.0 ja 2006.1 yhteishintaan 677 500 euroa (alv 0%).

4. valtuuttaa tietohallintojohtaja Antti Larsion allekirjoittamaan em. hankintoihin liittyvät sopimukset.

Asian käsittely
Ulla-Marja Urho esitti Irene Äyräväisen kannattamana, että jatkossa hyödyistä tuodaan esille prosessit, henkilöstövaikutukset ja talousnäkökohdat.

Päätös
Esitys hyväksyttiin.

 

Pöytäkirjanote
Medici Data Oy

Lisätietoja
Antti Larsio

 

---

---