 |
||||
 |
||||
| Poistuminen | Toimielimet | HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA | Pöytäkirja 28.02.2006 | Avaa haku | ||||
|
||||
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA
|
||||
|
KOLMIOSAIRAALAN HANKESUUNNITELMA 282/47/2003 HYKS § 13 Hallintosäännössä olevia investointien euromäärärajoja suunnitellaan tarkistettaviksi, mutta muutoksella ei ole vaikutusta Kolmiosairaalahankkeen suuruusluokkaa olevia investointeja koskeviin toimivaltuuksiin. Kuten voimassa olevassa hallintosäännössä ja muissa ohjeissa nyt on rajattu, myös jatkossa on tarkoitus, että valtuuston hankekohtaista talousarvioon hyväksymistä edellyttävissä hankkeissa sairaanhoitoalueen lautakunta vastaa investoinnin valmistelusta ja toteutuksesta, mutta hankesuunnitelman hyväksyminen ja hanketta koskevat hankintapäätökset kuuluvat hallituksen toimivaltaan. Kolmiosairaalan osalta ehdotetaan, että lautakunta esittää hallitukselle sen hankesuunnitelman hyväksymistä ja että hallitus edelleen esittää valtuustolle hankkeen enimmäiskustannusten tarkistamista hankesuunnitelman mukaisesti 68 milj. euroksi. Kolmiosairaalaprojektin suunnittelua voidaan jatkaa vasta em. päätösten jälkeen.
Helsinkiläisten potilaiden hoidon päällekkäisyyksien purkaminen ja rationointitoimet alkoivat 1980-luvun puolivälissä tehdyillä päätöksillä, joilla helsinkiläisten hoito tuotiin Helsingin kaupungin alueelle. Vuosina 1985-1993 luovuttiin sairaalaosuuksista ja –käytöstä Kellokosken, Kiljavan, Meltolan, Reumasäätiön, Tammiharjun ja Vaajasalon sairaaloissa. Helsingin omistamista sairaaloista Röykän sairaalan toiminta Nurmijärvellä loppui vuonna 1996 ja Nikkilän sairaalan toiminta Sipoossa vuonna 1999. Vuosina 1994-1997 Helsingin omassa erikoissairaanhoidossa toteutettiin voimakas keskittäminen, Auroran lastentaudit ja lastenkirurgia siirrettiin HYKS:n Lastenklinikalle, Lastenlinnan kuntayhtymän toiminta fuusioitiin HYKSiin ja Kirurgisen sairaalan päivystyspoliklinikan toiminta loppui. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) käynnistyessä vuonna 2000 Malmin sairaalan kirurginen toiminta loppui ja Laakson sairaalasta keuhkosairaudet ja silmä- ja korvataudit siirtyivät Meilahteen. Vuonna 2003 Marian sairaalan kirurgisen päivystyspoliklinikan toiminta siirtyi Meilahteen. Meilahti hankkeet HUS käynnisti keväällä 2003 yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin yliopiston kanssa Meilahden sairaala-alueen kehittämishankkeen, jossa selvitettiin alueen lisärakentamis- ja kaupunkikuvallisia tavoitteita ja mahdollisuuksia asemakaavan muutostyötä varten. Kaupunkisuunnitteluvirasto saattoi kesäkuussa 2003 vireille Meilahden sairaalan tontin asemakaavamuutoksen. Uusi asemakaava on nyt päätöksentekovaiheessa ja sen arvioidaan olevan Helsingin kaupunginvaltuuston käsiteltävänä helmikuussa 2006. Meilahti hankkeissa saatetaan loppuun 20 vuotta sitten aloitettu somaattisen erikoissairaanhoidon toimintojen keskittäminen ja rationointi Helsingin alueella. Hankekokonaisuuden toteuduttua 2010-luvun puolivälissä kaikki erikoissairaanhoidon päivystystoiminta on Meilahden alueella. Elektiivistä, jonosta tulevien potilaiden hoitoa on lisäksi kirurgiassa Herttoniemen sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa sekä sisätaudeilla Iho- ja allergiasairaalassa. Kolmiosairaalan rakentaminen mahdollistaa Meilahden sairaalan erittäin huonokuntoisen potilastornin peruskorjaamisen. Meilahden kehittämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä HUS:n hallituksessa ja valtuustossa käytiin keskustelu siitä, onko Meilahden alueen lisärakentaminen ja potilastornin korjausrakentaminen toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Vanhojen sairaalakiinteistöjen peruskorjaaminen maksaa vähintään yhtä paljon kuin uudisrakentaminen. Meilahden alueesta todettiin Biomedicumin ansiosta muodostuneen merkittävä terveystieteiden ym. alojen keskus, jonne yliopisto on keskittänyt lääketieteen opetusta ja tutkimusta ja jonne HYKS ja HUS ovat investoineet viimeisten noin 10 vuoden aikana jo yli 50 miljoonaa euroa. Meilahden sairaalassa on uusi raskaan kirurgian ja päivystyskirurgian leikkausosaston ja välinehuoltokeskuksen lisärakennus, yli 30 viime vuosina rakennettua sydän- ja muuhun kirurgian tehohoitoon sekä konservatiiviseen tehohoitoon erikoistunutta hoitopaikkaa. Toimenpidesiipeen on äskettäin peruskorjattu päivystyspoliklinikka, endoskopiayksikkö, sydäntutkimusosasto ja poliklinikkatiloja ja nyt hanke jatkuu leikkaus- ja tehovalvontaosastojen laajennuksella. Tämän perusteella päädyttiin Meilahden alueen lisärakentamiseen ja peruskorjaamiseen niin, että HUS:n Helsingissä olevia toimintoja voidaan edelleen keskittää sinne. Meilahti-hankekokonaisuudessa on keskeisellä sijalla Meilahden potilastornin tilat. Potilastornin kosteus- ja erilaiset tekniset ongelmat sekä vuodeosastotilojen huono soveltuvuus nykyajan tarpeisiin vaikeutuvat vuosi vuodelta ja heikentävät vakavasti sairaalan potilas- ja työturvallisuutta. Potilastornin korjaus voidaan kuitenkin aloittaa vasta kun Kolmiosairaalaan on saatu korvaavat vuodeosastotilat. Kolmiosairaala on Meilahden sairaala-alueelle suunniteltu uusi sisätautien erikoisalojen käyttöön tuleva rakennus. Sairaalan nimi kuvaa rakennuksen ja sen sisällä olevan valopihan muotoa. HYKS Helsingin sairaaloiden toimintojen ja sairaalakiinteistöjen käytön suunnittelu on jo usean vuoden ajan perustunut toimintayksiköiden keskittämiseen Meilahden alueelle. Osana tätä suunnitelmaa on valtuuston 20.10.2004 (§ 21) tekemän rakentamispäätöksen jälkeen valmisteltu liitteenä 1 oleva Kolmiosairaalan hankesuunnitelma. Kolmiosairaala on Meilahti-hankkeiden ensimmäinen vaihe. Sen valmistuttua noin puolet Meilahden sairaalan 15-kerroksisen potilastornin toiminnoista siirtyy uusiin tiloihin ja potilastornin kahdessa vaiheessa toteutettava peruskorjaus voi käynnistyä. Meilahden peruskorjauksen jälkeen vuorossa on Töölön sairaalan korvaavan Traumakeskuksen rakentaminen Syöpätautien klinikan ja Meilahden sairaalan väliselle alueelle. Meilahden sairaalan peruskorjauksen ja Traumakeskusrakennuksen sekä Kirurgisen sairaalan myöhempien muutostöiden tilasuunnittelu sovitetaan yhteen Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden laajennushankkeiden kanssa siten, että investoinnit tukevat HYKS- sairaanhoitoalueen toimintarakenteen muutoksia. Meilahti-hankkeisiin sisältyy myös Lastenklinikan laajennus teho-osastoa ja anestesia- ja leikkausosastoa varten sekä Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennusosa, johon siirrettään vastasyntyneiden teho-osasto Lastenklinikasta. Meilahteen on tarkoitus siirtää munuaispotilaiden hoito (nefrologia), maksa- ja elinsiirtokirurgia ja akuutti reumatologia Kirurgisesta sairaalasta ja merkittäviä toimintakokonaisuuksia Töölön sairaalasta siten, että Töölön sairaalan kiinteistöstä voidaan luopua kokonaan. Kirurgisesta sairaalasta suunnitellaan jatkossa pääosin ortopedian erikoisalan käytössä olevaa tekonivelkeskusta. Meilahteen keskitetään myös Marian sairaalan toimintoja ja Auroran sairaalassa oleva infektiopotilaiden hoito. Osa nyt Marian sairaalassa olevista HUS:n toiminnoista siirtyy Meilahden alueelle rakennettavaan Helsingin kaupungin yhteispäivystysrakennukseen, osa Kirurgiseen sairaalaan. Näin HUS voi luopua Töölön sairaalakiinteistön lisäksi Helsingin kaupungilta vuokratusta Marian sairaalasta ja osasta myös kaupungilta vuokratuista Auroran sairaalan tiloista. Kolmiosairaalan ja muiden Meilahti-hankkeiden avulla ei lisätä HUS:n toimintakapasiteettia Helsingissä. Tärkein tavoite on keskittää raskasta päivystysvalmiutta edellyttäviä toimintoja siten, että samalla voidaan tehostaa kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen ja ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen käyttöä. Esimerkiksi Meilahteen jo rakennettu instrumenttihuollon ja ravitsemispalveluiden tuotantokapasiteetti on riittävä alueelle siirrettävää toimintaa varten. Tärkeä tavoite on myös se, että toimintayksiköille saadaan nykyaikaiset, potilaiden tutkimus- ja hoitoprosessien kehittämistä edistävät tilat, joissa on infektioiden torjunnan vaatimat eristämismahdollisuudet ja joissa työolosuhteet vastaavat työsuojelu- ja muita määräyksiä. Suunniteltu tilan käyttö perustuu nykyistä väljempään mitoitukseen siten, että asteittain siirrytään yhden ja kahden hengen potilashuoneisiin ja näin voidaan vastata myös potilaiden kasvaviin vaatimuksiin yksityisyyden suojan osalta. Samalla päästään eroon vuosia jatkuneista työturvallisuusongelmista, joihin peruskorjaamattomissa sairaaloissa (Meilahti, Töölö, Naistenklinikka jne) joudutaan nyt vielä vuosittain pienin korjaushankkein investoimaan. Kolmiosairaalan suunnittelu Hallitus päätti 15.11.2004 (§ 249) Kolmiosairaalan hankesuunnittelutyön tilaamisesta. HUS:n investoinneista annetun ohjeen mukaisesti suurten rakennusprojektien hanke- suunnitelmat esitetään hallituksen hyväksyttäviksi. Hyväksytty hankesuunnitelma on seuraavia hankevaiheita ohjaava ja sitova eikä siinä esitetyistä projektin laajuutta tai esimerkiksi toiminnallisia tavoitteita koskevista ratkaisuista voida suunnittelun edetessä poiketa. Kolmiosairaalaan sijoittuvien yksiköiden nykyinen ja tuleva toiminta, tilojen mitoitus ja mm. yksiköiden keskinäisen sijoituksen perustelut on esitetty liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa. Se sisältää myös alustavat rakennuksen tekniset ratkaisut ja selvityksen tukipalvelu- ja liikennejärjestelyistä.
Hankesuunnittelua edeltäneessä hankeselvitysvaiheessa määriteltiin suunnittelutyön tavoitteet, laajuus ja muut reunaehdot. Kun Kolmiosairaala-projektia syksyllä 2004 valmisteltiin valtuustolle, tavoitteena oli sen hetkisen asemakaavavalmistelun mukaisesti kerrosalaltaan 17.000 -18.000 neliön rakennus, jonka kustannukset ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista arvioitiin 42 milj. euroksi. Tarkkaa kustannuslaskentaa ei ollut mahdollista silloin tehdä, koska hankesuunnitelmamateriaalia ei vielä ollut olemassa. Suunnittelutyötä ohjeistettiin mm. seuraavasti:" Vaikka Kolmiosairaalaan lopputilanteessa sijoittuvat osastot, poliklinikat ja muut yksiköt ja niiden koko on määritelty suunnittelutyön pohjaksi, tiloja ei ole tarkoitus suunnitella mittatilaustyyppisesti kullekin toimintayksikölle erikseen. Hankkeessa pyritään suunnitteluratkaisuun, joka joitakin harvoja erityistiloja lukuun ottamatta mahdollistaa esimerkiksi poliklinikaksi suunnitellun tilan muuttamisen vuodeosastoksi ja että tämän muutoksen periaatteet kirjataan suunnitelma-asiakirjoihin. Osastotilojen suunnittelutavoitteet on määritelty hankesuunnittelu- työtä ohjaavasti Meilahti-projektin mallivuodeosastotyöryhmän raportissa ja vastaavasti ns. infektiopotilaiden tilavaatimukset erillisessä asiantuntijaraportissa." Kolmiosairaalan rakennus- ja muusta teknisestä suunnittelusta on vastannut HUS- Kiinteistöt Oy. Toiminnalliseen suunnitteluun ja sitä sivuavaan kehittämistyöhön on osallistunut laaja joukko HUS:n omia asiantuntijoita. Lisäksi Kolmiosairaalan ja muiden Meilahti-hankkeiden valmisteluun liittyy useita yhteistyö- ja kehittämisprojekteja, joista on yhteenveto liitteessä 2. Suunnittelutyön edetessä Kolmiosairaalaan sijoittuva toiminta ja sen tilatarpeet sekä tekniset ratkaisut ovat täsmentyneet. Suunnittelusta vastanneen projektiryhmän työtä on vahvasti ohjannut se, että uusi asemakaava määrää hyvin yksityiskohtaisesti rakentamispaikan, hyväksyttävän kerrosalan, räystäskorkeuden, liittymät muihin rakennuksiin ja mm. ilmastointikonehuoneiden koon. Kaavoittaja on edellyttänyt tarkkoja tietoja Kolmiosairaalan toiminnoista ja osallistunut myös tilankäytön suunnitteluun eräillä asema- kaavaan tehdyillä rajoituksilla. Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen aikana, arviolta vuoden 2008 lopulta vuoteen 2012, Kolmiosairaala toimii osittain väliaikaisina tiloina toiminnoille, jotka ns. lopputilanteessa sijoitetaan Meilahden sairaalaan. Vuodesta 2012 Kolmiosairaala on kokonaan seuraavien sisätautien erikoisalojen vuodeosasto- ja poliklinikkakäytössä: hematologia, keuhkosairaudet, kardiologia, nefrologia, reumasairaudet, infektiosairaudet, yleissisätaudit. Lisäksi rakennettaviin tiloihin sijoitetaan Meilahden sairaalan magneettikuvausosasto, dialyysiosasto, uusi päiväsairaala sekä opetus-, kanslia- ja tukipalvelutoimintaa. Kolmiosairaalaan on suunniteltu 7 toiminnallista kerrosta, joista 1. kerros on osittain maan alla. Ylimpään 8. kerrokseen rakennetaan ilmanvaihtokonehuoneet ja niiden päälle helikopterikenttä. Kerroksittain suunnitelma on seuraava: Kerros
8 7 6 5 4
3
2
1
T Sairaansijoja em. sisätautien erikoisaloilla on nyt 277, Kolmiosairaalassa vuodesta 2012 lukien 209 ja Meilahden pääsairaalassa 50. Lisäksi Kolmiosairaalaan on suunniteltu 29-paikkainen päiväsairaala. Vuosina 2008-2012, jolloin Kolmiosairaalassa ovat mm. nyt Kirurgisessa sairaalassa olevat maksa- ja elinsiirtokirurgian vuodeosasto- ja poliklinikkatilat, sairaansijamäärä on 230. Hankesuunnitelman mukainen Kolmiosairaalan kerrosala on noin 20.300 krm2 ja bruttoala noin 25.600 brm2. Kustannusarvio on noussut 68 milj. euroksi (3.350 euroa/krm2, 2.656 euroa/brm2). Kustannusarvion nousuun on hankkeen neliömäärän, erityisesti bruttoala-arvion, kasvun lisäksi vaikuttanut se, että suunnittelun edetessä on tullut esiin useita teknisiä, mm. rakennuspaikasta ja rakentamismääräyksistä aiheutuvia uusia kustannustekijöitä. Rakentaminen Meilahden sairaalan toimenpidesiiven ja uuden Yhteispäivystysrakennuksen väliin, olemassa olevien tunnelirakenteiden päälle ja liikenteellisesti vaikeaan kohtaan aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia mm. sen vuoksi, että tunneliverkostossa olevat tekniset järjestelmät tulee koko rakentamisajan pitää käytössä. Merkittäviä kustannustekijöitä ovat myös mm. väestönsuojan vaatimat suojaetäisyydet ja hissien osalta varautuminen myöhemmin rakennettaviin maanalaisiin tiloihin. Lisäksi Meilahden sairaalan magneettikuvausosasto joudutaan siirtämään rakentamistyön ajaksi väliaikaisiin tiloihin ja rakentamaan tilat uudelleen osana Kolmiosairaalan hanketta. Edelleen aikaisempaan kustannusarvioon ei sisältynyt helikopterikentän rakentamista Kolmiosairaalan katolle. Uusien ilmailun turvamääräysten mukaan nykyistä maassa sijaitsevaa helikopterikenttää ei Kolmiosairaalan ja Yhteispäivystysrakennuksen valmistuttua voida riittämättömien turvaetäisyyksien takia käyttää. Meilahden helikopterikenttä on ainoa sairaalakenttä Helsingin alueella, jolle Ilmailuhallitus on myöntänyt käyttöluvat ja kentän toiminnan turvaaminen on välttämätöntä. Muita kustannuksia, joihin ei edellisessä kustannusarviossa ollut varauduttu, aiheutuu dialyysiosaston laitetekniikasta sekä ilmanvaihto- ym. järjestelmiä koskevista rakentamismääräyksistä ja välittömästi Kolmiosairaala-rakennukseen liittyvistä piha-alue/liikennejärjestelyistä. Kolmiosairaala mahdollistaa rationointihyötyjä seuraavasti: HUS-Röntgen - Marian sairaala HUS Laboratorio - Kirurginen sairaala - Marian sairaala HYKS Kirurgia - Kirurginen sairaala - Marian sairaala HYKS Sisätaudit - Marian sairaala YHTEENSÄ Kustannussäästöjen laskenta on toteutettu yhdessä toimialojen ja liikelaitosten johdon kanssa. Laskelmissa on otettu huomioon henkilöstö-, tila- ja laitesäästöt, jotka Kolmiosairaalan hankesuunnitelman toteuttaminen mahdollistaa. Kolmiosairaalan rakentaminen ei aiheuta lisää henkilöstökuluja, koska henkilöstön määrä ei kasva. Rakennuksen ylläpito- yms kustannukset ja vuosipoistot ovat 3,9 milj. euroa/vuosi. HUS:n kustannushyöty on 4 milj. euroa/vuosi 2010 vuoden jälkeen. Lisäksi tukipalveluiden käyttö tehostuu sillä Kolmiosairaala käyttää Meilahden alueen ilmoittautumis-, maksu-, tekstinkäsittely- ja postipalveluja. Lisäksi erilaisissa kuljetuspalveluissa kuten tekstiilihuollossa, välinehuollon ja lääkkeiden kuljetuksissa tulee säästöjä, jotka eivät sisälly esitettyyn 4 milj. euron vuosittaiseen rationointihyötyyn. Mikäli hanketta karsittaisiin ja rakennuksesta poistettaisiin yksi kerros ja helikopterikenttä kustannusarvioksi tulisi 60,8 milj. euroa. Karsimisen jälkeen Marian sairaalasta luopumista ei voitaisi toteuttaa suunnitellusti ja Marian sairaalan lasketut rationointihyödyt (laboratorio, rtg ja kirurgia) 5,1 milj euroa menetettäisiin, eikä hanke tuottaisi rationointihyötyjä lainkaan. Esittelijä pitää Kolmiosairaalan suunnitelmaa hyvin valmisteltuna ja perusteltuna. Vuoden 2003 hankeselvityksen jälkeen valmistelussa on otettu huomioon kaavoittamisesta vastaavan kaupunkisuunnitteluviraston ja –lautakunnan näkemykset, rationointitavoitteiden täydentyminen siten, että Auroran infektiotaudit ja Marian toiminnot siirtyvät kokonaan Meilahden alueelle. Lisäksi suunnitelmassa on huomioitu Mäntytien kiinteistön myynti vuonna 2005. Toiminnalliset tavoitteet keskittämiselle on saavutettu ja vuosittainen vähintään 4 milj. euron rationointihyöty on luotettavasti arvioitu eri yksiköiden toimesta. Kaavoittajan edellyttämät liikennesuunnitelmat ja –simuloinnit maanpäällisessä ja maanalaisessa liikenteessä on toteutettu ja tulokset huomioitu suunnittelussa. Kolmiosairaalan 2 656 €/brm2 ja yhteispäivystysrakennuksen 2 573 €/brm2 neliöhinnan pieni ero selittyy Kolmiosairaalan infektiopotilaiden ja hematologisten potilaiden eristystilojen kalliimmilla rakentamishinnoilla ja sairaalan katolla olevalla helikopterikentällä. Kolmiosairaala toteuttaa HUS:n perustamisvaiheessa TOKA-työryhmän esittämät keskittämis- ja rationointitavoitteet. Edelleen Kolmiosairaalan rakentaminen on edellytys Meilahden sairaalan tornitason kiireellisenä pidettävälle ja myös työsuojelullisista syistä välttämättömälle peruskorjaukselle. Edellä mainituin perustein esittelijä katsoo, että hankesuunnitelma voidaan hyväksyä. Hanketta karsimalla ei ole saavutettavissa kustannussäästöjä ja sen lykkääminen merkitsisi suunniteltujen toiminnan keskittämisten siirtymistä myöhemmäksi ja uusia investointitarpeita muutoin pois käytöstä jäävissä tiloissa.
Päätösesitys 1. hyväksyy Kolmiosairaalan hankesuunnitelman ja 2. esittää valtuustolle, että Kolmiosairaalan hankekohtaiset enimmäiskustannukset ovat 68 milj. euroa. Asian käsittely
Päätös
Lisätietoja
|
|||
|
|
||||
| @ HUS | ||||